Tyytyväisyystutkimus rakennuksessa, jossa on raitisilmaradiaattoreita

Johdanto ja mittausjärjestely

Tutkimus on tehty syyskuussa 2016. Tarkoituksena oli tutkia asukkaiden käytännön kokemuksia ja tuntemuksia äskettäin asennettujen raitisilmaradiaattorien vaikutuksesta makuuhuoneissa kun kohteina olivat korkean kerrostalon asunnot.

Tutkimuskohteena oli 1960-luvun kerrostalo, joka sijaitsee Trångsundissa Tukholman eteläpuolella. Rakennuksen omistaa Huge Fastigheter AB. Rakennus on ollut käytössä yli 50 vuotta. Perinteiset 11-tyyppiset radiaattorit (yksi paneeli jossa yksi konvektiopelti) ja ikkunakarmiin sijoitettu ilmaventtiili oli korvattu Purmon 21-tyypin raitisilmaradiaattoreilla joiden kautta korvausilma tuotiin sisään, Kuva 1. Mittausjärjestelyt oli tehty radiaattorivalmistaja, rakennuksen omistajan ja itse tutkimuksen suorittaja n KTH’n yhteistyönä. Rettig toimitti kohteeseen kaikki asennus- ja toimilaitteet koskien raitisilmaradiaattoreita.

Olemassa oleviin raitisilmaradiaattoreihin ja niistä saatuihin käytännön kokemusksiin perustuen, koekohteen tuloilmalaitteet olivat tuotetarkoituksessa varustettu 5 mm lisälämpöeristeillä. Erityisesti filtterilaatikon pintoihin ja ilmanpitävyyteen oli kiinnitetty erityishuomiota. Kuvassa 2 näkyvät eristeiden sijoittelu.    

Kuva 1. Tutkittavien huoneistojen raitisilmaradiaattoriasennukset makuuhuoneissa

Kuva 2. Mitatuissa huoneissa raitisilmaradiaattorit oli varustettu lisäeristeillä

Tutkimus kohdistui asukkaiden tyytyväisyystasojen vertailuun. Tyytyväisyystasot sisälsivät koetun termisen viihtyvyyden, sisäilman laadun sekä erityiseset paikalliset termiset kokemukset, kuten vedon tunne, ”kylmät jalat” sekä melutasot.

Kohteenat ollet asukkaat jakautuvat kahteen ryhmään:

(1) Asukkaat jotka asuvat alkuperäisissä asunnoissa, joissa ei ole tehty muutoksia. Nämä asukkaat toimivat referenssikohteina.

(2) Asukkaat asunnoissa, joihin on asennettu koejärjestelyjen mukaiset raitisilmaradiaattorit.

Neutraalisuuden varmistamiseksi mittausten aikana asukkailla ja radiaattori-valmistajalla ei ollut keskusteluyhteyttä. Vertailukelpoiset termostaattiasetukset oli tehty tutkimushenkilöstön toimesta.

Tulokset

Kuvassa 3 näkyy tutkimuksen tulokset, jotka perustuvat kohdassa 2. esitetyille kahdelle asukasryhmälle toimitetetuista tutkimuskysekyistä.

• Tyytyväisyys koko asunnon termiseen viihtyvyyteen
• Kosteustaso
• Veto-ongelmat*
• Tyytyväisyys melutasoon*
• Terminen viihtyvyys makuuhuoneissa*
• Ilmanlaatu makuuhuoneissa*
• Terminen viihtyvyys muissa huoneissa*
• Ilmanlaatu muissa huoneissa*
• Pikkulasten tyytymättömyys
• Toimintaongelmat

sininen – alkuperäinen radiaattorijärjestely
punainen – koejärjestelyn mukainen raitisilmaradiaattori

* = mitattuja tekijöitä

Kuva 3. Asukkaiden normitetut tyytyväisyystasot alkuperäisissä radiaattorijärjestelyissä (sininen) ja uusissa raitisilmaradiaattorijärjestelyissä (punainen).

Kuvan 3. mukaisesti asukkaat pystyvät kokemaan parempaa termistä viihtyvyyttä ja ilmanlaatua (makuu)huoneissa, joihin on asennettu uudet raitisilmaradiaattorit. Terminen viihtyvyys koettiin paranevan noin 25 %’lla ja ilmanlaatu noin 15 %’lla. Lisäksi asukkaat kokivat ilmanlaadun parantuneen myös asunnon muissa huoneissa, joissa ei ollut raitisilmaradiaattoreita, noin 15 %’lla. Sen sijaan kyseisissä huoneissa, joissa ei ollut raitisilmaradiaattoreita, terminen viihtyvyys koettiin heikommaksi. Tämä ilmiö johtuu siitä, että ihmiset kokevat lämpötilaeroja suhteellisesti eri tilojen välillä.

Mittauset osoittavat, ettei raitisilmaradiaattorien yhteydessä esiintynyt meluongelmia. Asukkat arvioivat ulkoa lähtöisin olevan melutason parantuneen raitisilma-radiaattoreita käytettäessä 30 %’lla. Tämä voi johtua itse raitisilmaradiaattorin aiheuttamasta äänenvaimennuksesta ja erityisesti lisäeristeiden antamasta vaimennuksesta. Myöskään paikallisia termisiä epäviihtyvyyksiä kuten vetoa ja liian alhaista kosteutta ei raportoitu asukkaiden taholta.

Johtopäätökset

Kyselyn vastauksista on hotettu huomioon vain niiden henkilöden vastaukset, jotka ovat olleet osallisina tutkimukseen koko tutkimusperiodin ajan. Erityishuomiota vertailussa ovat saaneet niiden henkilöiden palaute, jotka ovat asuneet sekä alkuperäisvarustetuissa että uusilla raitisilmaradiaattoreilla varusteuissa asunnoissa. Tutkimustuloksiin perustuen voidaan todeta, että raitisilmaradiaattoreiden avulla voidaan parantaa sekä koettua termistä viityvyyttä että ilmanlaatua.

Tämä tutkimus perustuu suhteellisen pieneen kyselyotokseen, koska raitisilmaradiaattoreilla varustettuja asuntoja oli käytössä vai muutamia ja tästä syystä tutkimuksen tilastollinen tarkkuus muutoksen määrästä jää suhteellisen heikoksi. Muutoksen suunta on kuitenkin selkeästi havaittavissa.

Tämä tutkimus antaa hyvän lähtökohdan tuleville laajemmille raitisilmaradiaattoria koskeville termisille tyytyväisyystutkimuksille.

Tutkimukset syvenevät ja laajenevat tulevina lämmityskausina, kun useampi asunto saadaan varustettua Purmon uusilla raitisilmaradiaattoreilla.

Käännös Mikko Iivonen

Qian Wang1, Sture Holmberg1, Ari Laakso2

1 Division of Fluid and Climate Technology, School of Architectural and Civil Engineering, KTH Royal Institute of Technology, Stockholm, Sweden

2 Huge Fastigheter AB