• Referenssit
  • Julkinen rakennus

Helsingin Olympiastadion peruskorjataan

Helsingin Olympiastadion pääkaupungin keskustassa on Suomen suurin urheiluareena. Sitä peruskorjataan parhaillaan, ja uudistustyön arvioidaan valmistuvan loppuvuodesta 2019.

Uudistetusta Olympiastadionista tulee Suomen tärkein suurtapahtuma-areena sekä urheilun, kulttuurin, viihteen ja turismin kohtauspaikka. Monipuolinen areena täyttää kaikki kansainvälisten suurtapahtumien vaatimukset.

Olympiastadionin historia

Arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti voittivat vuonna 1933 stadionin suunnittelukilpailun puhdaslinjaisella funktionalistisella ehdotuksellaan. Helsingin Olympiastadion rakennettiin vuosina 1934–1938. Helsingin piti olla vuoden 1940 kesäolympialaisten isäntäkaupunki, mutta toisen maailmansodan vuoksi kisat peruuntuivat. Olympialaisten tuloa Helsinkiin jouduttiin odottamaan vuoteen 1952. Stadionille mahtui silloin 70 000 henkeä.

Stadionia korjattiin 1990–1994. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuja 2005 varten stadionin ylle rakennettiin uusi katto, vaikka Museovirasto esittikin vastalauseensa. Myös toimittajien lehteri sai katon, joka kuitenkin revittiin heti kilpailujen päätyttyä. Stadion korjattiin perusteellisesti myös 2011–2012, koska vuoden 2012 yleisurheilun Euroopan-mestaruuskisoille haluttiin sopivampi areena.

Olympiastadion

Olympiastadion peruskorjataan

Tulevaisuudessa Olympiastadion palvelee nykyistä laajempaa kohderyhmää. Stadionin ympärille tulee avoin tapahtuma-alue, jolle on pääsy sekä stadionin etupuolelta että pohjoisportin luota. Kauniin funktionalistisen stadionin erikoispiirteet säilytetään. Rakentamisessa ajatellaan tulevaisuutta alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Kaikki lehterit katetaan ja istuimet uusitaan. Lehtereiden pelastussuunnitelmaa ja turvallisuutta parannetaan lisäämällä pelastusteiden määrää.

Man försöker behålla mycket av de gamla detaljerna, bl.a. dörrar, skyltar och en del radiatorer.
Tavoitteena on säilyttää mahdollisimman suuri osa alkuperäisistä yksityiskohdista, kuten ovet, kyltit ja osa lämpöpattereista.

Museovirasto on mukana myös nyt käynnissä olevissa uudistustöissä. Suuri osa alkuperäisestä sisustuksesta ja arkkitehtuurista säilytetään. Huomiota herättävä 72 metrin korkuinen torni on suojeltu, joten sitä ei muuteta lainkaan. Tavoitteena on säilyttää mahdollisimman suuri osa alkuperäisistä yksityiskohdista, kuten ovet, kyltit ja osa lämpöpattereista. Joissain tiloissa entisöidään ja säilytetään vanhat lämpöpatterit. Silloin lämmitystä täydennetään tarpeen mukaan kattolämmöllä, koska vanhojen lämpöpattereiden mitoitus ei täytä nykyisten lämmitystarpeiden vaatimuksia.

M-lohkolla Suomen urheilumuseo peruskorjataan toimistotiloineen, ja Olympiastadioniin asennetaan yli 650 uutta Purmo Compact ja Purmo Plan Compact -lämpöpatteria. Tyylikkäästi muotoiltu Purmo Compact on klassinen ja erittäin korkealaatuisesti viimeistelty paneelilämpöpatteri suljettuihin vesikiertoisiin lämmitysjärjestelmiin. Tämä hyvin korkealaatuinen lämpöpatteri tarjoaa markkinoiden laajimman valikoiman. Compact puolestaan on kehitetty parhaaksi mahdolliseksi lämmönlähteeksi, ja se toimitetaan sivupelleillä ja lapsiturvallisin kiinnikkein varustetulla päällisritilällä. Ulkoinen venttiilijärjestelmä helpottaa asennusta, ja Compactin korkeus-, pituus- ja värivalikoima on laaja. Sen saa myös lukuisissa metalliväreissä.

Plan Compactissa on samat toiminnot kuin Purmo Compactissakin, mutta sen tyylikäs etupaneeli on täysin sileä.

Peruskorjaus tapahtuu maan päällä. Kaikki uusirakentaminen tapahtuu pääosiltaan maan alla. Juoksuratojen alle rakennetaan huoltotunneli, joka toimii myös lämmittely- ja treeniratana. Päälehterin viereen alle rakennetaan liikuntahalli, jota voidaan käyttää myös suurempien tapahtumien mediakeskuksena. Maan alla on tulevaisuudessa muitakin treenitiloja.


Olympistadium
Olympiastadionille asennetaan yli 650 uutta Purmo Compact ja Purmo Plan Compact -lämpöpatteria.

Olympiastadium

Rakennuttaja: Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala Rakennuttaminen
Päätoteuttaja: Skanska Talonrakennus Oy
LVIA-Projektinjohtourakoitsija: ARE
Kohde: Helsingin Olympiastadion
Arkkitehdit: K2S ja NRT, Wessel de Jonge Architecten sekä White Arkitekter
Rakentamisen suunnittelu: Finnmap Consulting
Sähkösuunnittelu: Projects Team Oy