Maksimoi mukavuus ja tehokkuus lattialämmityksen viilennysjärjestelmällä

Lattiaviilennys vs. ilmastointi

Ennen kuin tarkastellaan lattiaviilennyksen yksityiskohtia, on tärkeää vertailla sitä muihin, paremmin tunnettuihin viilennysjärjestelmiin. Lattiaviilennystä ei voi helposti verrata esimerkiksi ilmastointiin, koska on teknisesti lähes mahdotonta saavuttaa suhteellisen alhaisia huonelämpötiloja korkeissa ulkolämpötiloissa. Ilmastointi viilentää aktiivisesti huoneilmaa ja voi laskea sisälämpötilaa jopa 15 °C. Lattialämmitys puolestaan tarjoaa passiivista viilennystä absorboimalla lämpöä lattian kautta ja laskee huoneen lämpötilaa 3–5 °C verrattuna viilentämättömään huoneeseen.

”Useimmiten lattialämmitys käytetään yhdistelmäjärjestelmässä, jossa lattialämmitys on päätoiminto ja viilennys on lisätoiminto. Viilennys on lisäetu, koska kaikki järjestelmän komponentit, kuten putket, jakotukki, johdotuskeskus ja termostaatti, on jo asennettu. Jos sinulla on käännettävä lämpöpumppu tai lämpöpumppu ulkoisella kerääjällä, voit nauttia viilennyksestä ilman lisäkustannuksia, kun taas ilmastointi nostaa energiakustannuksia”, sanoo Olaf Kloetzel, Purmon säteilylämmityksen ja viilennyksen tuotepäällikkö. Erityisesti oikeilla järjestelmän komponenteilla on erittäin helppo yhdistää mukavuus ja tehokkuus lattialämmitys- ja -viilennysjärjestelmään. Esimerkiksi Unisenza-säätimien valikoimaamme kuuluu erilaisia termostaatteja ja kytkentäkeskuksia, jotka sopivat sekä lämmitykseen että viilennykseen, jolloin käyttäjät voivat yhdistää useita toimintoja yhteen järjestelmään ja nauttia mukavasta sisäilmasta ympäri vuoden.

Tietyissä projekteissa, kuten toimistorakennuksissa, lattiaviilennystä käytetään joskus myös perustason viilennykseen. Ilmainen viilennysenergia käytetään perustasolla, mikä mahdollistaa aktiivisen viilennysjärjestelmän pienemmän kokoonpanon, koska sen tarvitsee kattaa vain viilennyksen huipputarve.

Lattiaviilennysjärjestelmän suunnittelu

”Yksi syy, miksi lattiaviilennysjärjestelmä joskus koetaan tehottomaksi, on puutteellinen suunnittelu”, sanoo Jente Witters, LVI-järjestelmien asiantuntija Purmo Groupissa. ”On tärkeää asettaa optimaalinen virtaus sekä lämmitykseen että viilennykseen, jotta lattian tuotto ja absorptio voidaan maksimoida. Erityisesti moderneissa, hyvin eristetyissä rakennuksissa viilennykseen tarvitaan hieman suurempi virtaus. Siksi on parasta suunnitella pahin mahdollinen lämmitystilanne ja pyrkiä pitämään yksittäisten lämmityspiirien kiertävän veden määrä mahdollisimman suurena minimoimalla virtausten lämpötilat.”

Olaf lisää: ”Lisäksi putkien asennusvälit ovat yleensä pienemmät lämmitys- ja viilennysjärjestelmissä. Tavallisessa lattialämmitysjärjestelmässä 150–200 mm:n etäisyys riittää, mutta yhdistetyissä lattialämmitys- ja viilennysjärjestelmissä 100–150 mm:n etäisyys on parempi.”

Yksittäisten piirien viilennyskapasiteetin määrittämiseksi standardilaskelma käännetään yleensä päinvastaiseksi lämmitystilalle suunniteltujen vesimäärien ja viilennyskäytössä käytettävissä olevien kylmän veden lämpötilojen perusteella. Jos rakennuksen tai huoneen viilennyskuorma on laskettu, voidaan tehdä arvio viilennyskäytössä odotettavissa olevista huonelämpötiloista. Kustannussyistä erillistä viilennyskuormitusta ei kuitenkaan yleensä lasketa, joten viilennyskapasiteettia käytetään tarkistamaan, laskeeko lämpötila missään kohdassa kastepisteen alapuolelle ja muodostuuko lattiaan kondenssia.

Jos sinulla on kysymyksiä lattialämmitys- ja -viilennysjärjestelmän suunnittelusta tai laskennasta, Purmon laskentapalvelu on käytettävissäsi.