Teholaskenta
Sähkölämmitys
Insights
Radiaattorit

Miten öljytäytteiset radiaattorit mitoitetaan?

Nestetäytteisen sähköradiaattorin tarpeellinen koko riippuu ennen kaikkea kahdesta seikasta: Missä päin maata asunto sijaitsee ja kuinka vanha se on. Vieressä olevasta kartasta näet Ruotsin lämpövyöhykkeet. Koska Pohjois-Ruotsin ilmasto on kylmempi kuin Etelä-Ruotsin, siellä tarvitaan myös korkeampi lämmitysteho/m3.

Alla olevat taulukot sisältävät nyrkkisäännöt siitä, kuinka monta wattia on kohtuullisesti tarpeen riippuen talon sijainnista ja iästä. Arvot koskevat normaalia kattokorkeutta, eli 2,40–2,50 m. Määrittääksesi tehon tarpeen eri kattokorkeuksilla voit laskea tehotarpeeksi 30 W/m3.

Radiaattoria mitoitettaessa kannattaa ajatella, että ei aina välttämättä kannata ottaa pienintä mahdollista nyrkkisääntöjä noudattavaa radiaattoria. Kannattaa harkita astetta suuremman hankkimista, koska sen käyttökustannukset ovat samat kuin pienemmänkin, jos lämmitystarve pysyy samana. Ero on siinä, että suurempi radiaattori voi antaa tarpeellista lisälämpöä kaikkein kylmimpien päivien aikana.

Lämpötilavyöhyke 1

Pohjoisin vyöhyke on vyöhyke 1, ja siellä tarvitaan eniten tehoa neliömetriä kohden.

Taulukko 1 näyttää nyrkkisäännöt sille, kuinka paljon tehoa tarvitaan neliömetriä kohden lämpötilavyöhykkeellä 1. Kaikki arvot koskevat asuntoja, joissa ei ole poistoilmatuuletusta. Mikäli laskennan kohteena olevassa asunnossa on sellainen, niin nyrkkisääntönä siihen on tällä lämpötilavyöhykkeellä lisättävä 25W/m2.

Rakennusvuosi	Wattia/m2
Ennen vuotta 1960	98
1960-1975	88
1975-1980	78
Jälkeen vuoden 1980	65

Lämpötilavyöhyke 2

Taulukko 2 näyttää nyrkkisäännöt sille, kuinka paljon tehoa tarvitaan neliömetriä kohden lämpötilavyöhykkeellä 2. Kaikki arvot koskevat asuntoja, joissa ei ole poistoilmatuuletusta. Mikäli laskennan kohteena olevassa asunnossa on sellainen, niin nyrkkisääntönä siihen on tällä lämpötilavyöhykkeellä lisättävä 22W/m2.

Rakennusvuosi	Wattia/m2
Ennen vuotta 1960	89
1960-1975	80
1975-1980	71
Jälkeen vuoden 1980	59

Lämpötilavyöhyke 3

Taulukko 3 näyttää nyrkkisäännöt sille, kuinka paljon tehoa tarvitaan neliömetriä kohden lämpötilavyöhykkeellä 3. Kaikki arvot koskevat asuntoja, joissa ei ole poistoilmatuuletusta. Mikäli laskennan kohteena olevassa asunnossa on sellainen, niin nyrkkisääntönä siihen on tällä lämpötilavyöhykkeellä lisättävä 20W/m2.

Rakennusvuosi	Wattia/m2
Ennen vuotta 1960	84
1960-1975	76
1975-1980	67
Jälkeen vuoden 1980	56

Lämpötilavyöhyke 4

Taulukko 4 näyttää nyrkkisäännöt sille, kuinka paljon tehoa tarvitaan neliömetriä kohden lämpötilavyöhykkeellä 4. Kaikki arvot koskevat asuntoja, joissa ei ole poistoilmatuuletusta. Mikäli laskennan kohteena olevassa asunnossa on sellainen, niin nyrkkisääntönä siihen on tällä lämpötilavyöhykkeellä lisättävä 18W/m2.

Rakennusvuosi	Wattia/m2
Ennen vuotta 1960	72
1960-1975	65
1975-1980	58
Jälkeen vuoden 1980	48

Ajattelemisen arvoista

Joissain tilanteissa nestetäytteinen sähköradiaattori on erittäin sopiva muihin vaihtoehtoihin verrattuna.

Laajennusrakentaminen on esimerkki tästä. Alkuperäisessä asunnossa on kenties vesikiertojärjestelmä, ja siksi on asennettava uusia putkia. Tämän välttämiseksi voidaan laajennusosaan sijoittaa sähköradiaattoreita.

Joissain tapauksissa, kuten monissa kesämökeissä, ei ole muita lämmitysvaihtoehtoja. Maalämmön asennus on kallista, ja kaukolämpö on saatavilla vain taajamissa. Biopolttoaineen käyttö edellyttää kattilaa, jonka asentaminen jo valmiiseen taloon on hankalaa. Kattila vaatii myös huoltotöitä, kuten noen poiston. Tässä tapauksessa sähköradiaattori on täydellinen ratkaisu, edellyttäen tietysti, että kesämökissä on sähköt.

Asunto saattaa myös joissain tilanteissa, kuten vuoden kylmimpinä päivinä, tarvita täydentävää lämmitystä. Sähköradiaattori on joustava, eli saat lämmön tarvitessasi sitä, etkä kuluta sähkö silloin kun radiaattori on suljettu. Siksi se on olemassa olevan lämmitysjärjestelmäsi kustannustehokas täydennys.

Sähköradiaattori on myös hyvä lisä kohentamaan passiivitalojen mukavuutta. Tämä on osoitettu testeissä, jotka on esitelty mm. Göteborgin passiivitalokonferenssissa 2013.