• Our solutions
  • Energiansäästö
  • Insights

LVI-järjestelmien merkitys tarkistetussa rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä

Rakennusten energiatehokkuudesta annetulla direktiivillä 2010/31/EU(1) edistetään politiikkaa, joka auttaa saavuttamaan energiatehokkaan ja hiilivapaan rakennuskannan vuoteen 2050 mennessä. Vuosien mittaan rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä on muutettu teknisten parannusten, tiukentuneiden tavoitteiden ja kiireellisen tarpeen vuoksi. Uusimmalla tarkistuksella pyritään lisäämään jokaisessa EU-jäsenvaltiossa toteutettujen rakennusten peruskorjausten määrää. Katsotaan, mitä tämä tarkoittaa rakennuskannallemme ja millainen vaikutus LVI-järjestelmillä voi olla.
LVI-järjestelmien merkitys tarkistetussa rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2002(2). Se laadittiin uudelleen vuonna 2010(3), ja tarkistettu versio julkaistiin vuonna 2018(4). Joulukuussa 2021 Euroopan komissio ehdotti toista tarkistusta, jossa huomioidaan Euroopan viimeisimmät tavoitteet EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroopan parlamentti hyväksyi sen maaliskuun puolivälissä. Keskeisiä päivityksiä nykyiseen direktiiviin verrattuna ovat esimerkiksi seuraavat:

Vuodesta 2028 alkaen uusien rakennusten on oltava päästöttömiä, nykyisten lähes nollaenergiarakennusten sijaan.

– Käyttöön otetaan energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset, alkaen energiatehokkuudeltaan heikoimmista rakennuksista. Asuinrakennusten on saavutettava energiatehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja luokka D vuoteen 2033 mennessä. Muiden kuin asuinrakennusten ja julkisten rakennusten on saavutettava samat luokat vuoteen 2027 ja 2030 mennessä.

– Rakennusten peruskorjauspassit otetaan käyttöön, jotta rakennuksille voidaan laatia vaiheittainen peruskorjaussuunnitelma hiilestä irtautumista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä.

– Kansallisten hallitusten on laadittava pitkän aikavälin peruskorjausstrategia, jolla kansallisen rakennuskannan hiilestä irtautuminen voidaan toteuttaa vuoteen 2050 mennessä.

– Energiatehokkuustodistusten voimassaolo vaihtelee. Luokan C ja sitä uudemmat energiatehokkuusluokat ovat voimassa 10 vuotta. Alempien luokkien energiatehokkuustodistukset (D–G) myönnetään vain 5 vuodeksi.

EU:n rakennuskannan energiatehokkuus

Lopullinen päätös tarkistetusta rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä tehdään vasta myöhemmin tänä vuonna. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että nämä päivitykset tulevat EU:n jäsenvaltioiden lakeihin ja asetuksiin vuosien 2024–2025 aikana. Siirtyminen lähes nollaenergiarakennuksista päästöttömiin rakennuksiin lisää Euroopan kiinteistöjen kestävyyttä. Tämä edellyttää rakennusten energiantarpeen pienentämistä, mutta myös asukkaiden energiankulutuksen karsimista. Jäljelle jäävä energiantarve on täytettävä uusiutuvilla lähteillä, ja mahdollisuuksien mukaan energia on tuotettava paikan päällä.

Lisäksi kunnianhimoinen tavoite luokan D vähimmäistason saavuttamisesta asuinrakennuksille vuoteen 2033 mennessä edellyttää suurempia perusparannuksia kuin aiempi ehdotus, jossa luokka D oli vain riittävä keskiarvo eikä vähimmäistaso.

LVI-ratkaisujen merkitys

Rakennuksen energiankulutukseen vaikuttavat monet tekijät aina rakennuksen rakenteesta ja eristystasosta valaistukseen ja laitteisiin. Nämä ovat kaikki osa-alueita, joita ei pidä unohtaa. Lämmitys, viilennys ja lämmin käyttövesi muodostavat kuitenkin jopa 80 % kuluttamastamme energiasta(5), joten oikeat LVI-ratkaisut ovat elintärkeitä.

Optimaalinen energiansäästöpotentiaali

Keskittymällä LVI-järjestelmän energiatehokkuuteen voidaan saada useita etuja. Ensinnäkin se auttaa luonnollisesti vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja säästämään merkittävästi energialaskussa. Lisäksi se parantaa asumismukavuutta ja nostaa kiinteistön arvoa.

Rakennuksen LVI-järjestelmän teknologia on huomioitava kokonaisuutena, jotta voit nauttia kaikista näistä eduista ja optimoida energiansäästöpotentiaalin. Esimerkiksi matalalämpötilalämmitys on erinomainen tapa vähentää energiankulutusta. Optimaalisten tulosten saavuttamiseksi rakennus tarvitsee kuitenkin asianmukaisen eristyksen. Matalalämpötilalämmitys voidaan asentaa myös huonosti eristettyyn rakennukseen, mutta se vaatii suuremman radiaattoritehon, jolloin sisäilman mukavuudesta huolehtimisesta aiheutuu suurempi energiankulutus.

Lue lisää siitä, miten matalalämpötilalämmitys voi auttaa säästämään jopa 30 % energiaa

Räätälöityjä ratkaisuja

On selvää, että uudistetussa rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan oikeat ja kyseiseen rakennukseen sopivat LVI-tuotteet, jotka on mukautettu tarpeiden mukaan. Vain siten voidaan saavuttaa tehokas, kestävä ja ympäristön kannalta vastuullinen lopputulos.

Siksi Purmo tarjoaa niin kattavan valikoiman sisäilman mukavuusratkaisuja. Kaikki tuotteemme moderneista paneeliradiaattoreista, sähkölämmittimistä, konvektoreista ja säteilylämmitys- ja viilennysjärjestelmistä radiaattoriventtiileihin sekä helppokäyttöisiin säätimiin vaikuttavat omalta osaltaan parempaan tulokseen, kun ne on mukautettu rakennukseen, sen kokoon ja sijaintiin.

Lue lisää remonttien rahoituksesta

Lähteet:

1. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/;ELX_SESSIONID=FZMjThLLzfxmmMCQGp2Y1s2d3TjwtD8QS3pqdkhXZbwqGwlgY9KN!2064651424?uri=CELEX:32010L0031

2. https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2003:001:0065:0071:FI:PDF

3. https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2010:153:0013:0035:FI:PDF

4. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN-FI/TXT/?from=FI&uri=CELEX%3A32018L0844

5. https://energy.ec.europa.eu/topics/energy-efficiency/energy-efficient-buildings/energy-performance-buildings-directive_en