- Our solutions
- Energiansäästö
- Insights
LVI-järjestelmien merkitys tarkistetussa rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2002(2). Se laadittiin uudelleen vuonna 2010(3), ja tarkistettu versio julkaistiin vuonna 2018(4). Joulukuussa 2021 Euroopan komissio ehdotti toista tarkistusta, jossa huomioidaan Euroopan viimeisimmät tavoitteet EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroopan parlamentti hyväksyi sen maaliskuussa 2023, ja Euroopan parlamentin jäsenet ovat nyt vuotta myöhemmin hyväksyneet sen virallisesti. Päätavoite: auttaa vähentämään rakennusalan energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.
Keskeisiä päivityksiä edelliseen direktiiviin verrattuna ovat esimerkiksi seuraavat:
- Vuodesta 2028 alkaen uusien rakennusten on oltava päästöttömiä, nykyisten lähes nollaenergiarakennusten sijaan.
- Käyttöön otetaan energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset, alkaen energiatehokkuudeltaan heikoimmista rakennuksista. Asuinrakennusten on saavutettava energiatehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja luokka D vuoteen 2033 mennessä. Muiden kuin asuinrakennusten ja julkisten rakennusten on saavutettava samat luokat vuoteen 2027 ja 2030 mennessä.
- Rakennusten peruskorjauspassit otetaan käyttöön, jotta rakennuksille voidaan laatia vaiheittainen peruskorjaussuunnitelma hiilestä irtautumista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä.
- Kansallisten hallitusten on laadittava pitkän aikavälin peruskorjausstrategia, jolla kansallisen rakennuskannan hiilestä irtautuminen voidaan toteuttaa vuoteen 2050 mennessä.
- Energiatehokkuustodistusten voimassaolo vaihtelee. Luokan C ja sitä uudemmat energiatehokkuusluokat ovat voimassa 10 vuotta. Alempien luokkien energiatehokkuustodistukset (D–G) myönnetään vain 5 vuodeksi.
Rakennuskannan hiilidioksidipäästöjen vähentäminen
EPBD:n soveltamisesta tulee konkreettisempaa nyt, kun Euroopan parlamentin jäsenet ovat hyväksyneet suunnitelmat rakennusalan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Seuraavaksi ministerineuvosto hyväksyy direktiivin virallisesti, jotta siitä tulee laki.
Jäsenvaltioiden on nyt määriteltävä, miten ne ryhtyvät toimenpiteisiin erityisesti rakennusten ja lämmitysjärjestelmien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja fossiilisten polttoaineiden poistamiseksi lämmityksestä ja jäähdytyksestä vuoteen 2040 mennessä. Tämä edellyttää rakennusten energiantarpeen pienentämistä, mutta myös asukkaiden energiankulutuksen karsimista. Jäljelle jäävä energiantarve on täytettävä uusiutuvilla lähteillä, ja mahdollisuuksien mukaan energia on tuotettava paikan päällä.
Tavoitteena on myös lisätä energiatehottomien rakennusten remontointia. Tarkistetun direktiivin mukaan 16 % energiatehottomista ei-asuinrakennuksista on remontoitava vuoteen 2030 mennessä, ja vuoteen 2033 mennessä 26 % energiatehottomimmista on remontoitava energiatehokkuusvaatimusten mukaisesti. Asuinrakennusten osalta jäsenmaiden on määritettävä omat kansalliset suuntaviivansa, joilla näiden rakennusten keskimääräistä primäärienergiankulutusta vähennetään vähintään 16 % vuoteen 2030 mennessä ja 20–22 % vuoteen 2035 mennessä.
Lue lisää lämmitys- ja viilennysratkaisuista saneerausprojekteissa.
LVI-ratkaisujen merkitys
Lämmitys, viilennys ja lämmin käyttövesi muodostavat jopa 80 % EU-kotitalouksien käyttämästä energiasta (5), joten oikeat LVI-ratkaisut ovat elintärkeitä energian säästämiseksi ja päästöttömien ja täysin hiilidioksidittomien rakennusten saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Uudistettu uusiutuvan energian direktiivi (EU/2023/2413) (6) antaa puitteet tälle ja vahvistaa uusiutuvien energialähteiden kehittämistä lämmityksessä ja viilennyksessä.
Eurostatin (7) mukaan EU:n keskimääräinen uusiutuvan energian osuus lämmityksessä ja viilennyksessä oli 24,8 % vuonna 2022. Tätä määrää on lisättävä merkittävästi, jotta energia- ja ilmastotavoitteemme saavutetaan kustannustehokkaasti. Siksi uusiutuvien lämmönlähteiden, kuten lämpöpumppujen, käytön lisääminen on tärkeää. Nämä matalan lämpötilan lämmönlähteet toimivat kuitenkin parhaiten energiatehokkaissa, hyvin eristetyissä rakennuksissa, ja niitä on harkittava osana koko energiajärjestelmää optimaalisten tulosten saavuttamiseksi. Vasta kun generaattorit, lämmönluovuttimet ja ohjaustekniikka on sovitettu optimaalisesti yhteen, nykyaikainen lämmitystekniikka voi hyödyntää koko potentiaalinsa.
Lue lisää siitä, miten matalalämpötilalämmitys voi auttaa säästämään jopa 30 % energiaa
Räätälöityjä ratkaisuja
On selvää, että uudistetussa rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan oikeat ja kyseiseen rakennukseen sopivat LVI-tuotteet, jotka on mukautettu tarpeiden mukaan. Vain siten voidaan saavuttaa tehokas, kestävä ja ympäristön kannalta vastuullinen lopputulos.Siksi Purmo tarjoaa niin kattavan valikoiman sisäilmaston mukavuusratkaisuja. Kaikki tuotteemme moderneista paneeliradiaattoreista, sähkölämmittimistä, konvektoreista ja säteilylämmitys- ja viilennysjärjestelmistä radiaattoriventtiileihin sekä helppokäyttöisiin säätimiin vaikuttavat omalta osaltaan parempaan tulokseen, kun ne on mukautettu rakennukseen, sen kokoon ja sijaintiin.
Täysin integroidut ja luotettavat järjestelmät muodostavat perustan ympäristöystävällisyydelle ja energiansäästölle. Siksi me kestävän kehityksen mukaisten sisäilmastoratkaisujen johtajana kysymme itseltämme aina nämä neljä kysymystä tuoteinnovaatioiden ja -kehityksen yhteydessä:
1. Miten voimme parantaa tuotteen ja järjestelmän tehokkuutta?
2 Miten voimme varmistaa, että se on helppo integroida innovatiiviseen järjestelmään, joka toimii optimaalisesti?
3. Miten asiakkaita voidaan auttaa työskentelemään fiksummin?
4. Miten voimme varmistaa, että hiilijalanjälkemme pienenee?
Näin me Purmolla luomme sisäilmastoratkaisuja asiakkaidemme, loppukäyttäjiemme ja planeettamme eduksi. Jos haluat lisätietoja ratkaisujemme suunnittelusta tai siitä, miten ne voivat auttaa minimoimaan projektisi vaikutukset, ota meihin yhteyttä.
Tutustu laajaan valikoimaamme kestäviä sisäilmaston mukavuusratkaisuja
Lähteet:
1. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/;ELX_SESSIONID=FZMjThLLzfxmmMCQGp2Y1s2d3TjwtD8QS3pqdkhXZbwqGwlgY9KN!2064651424?uri=CELEX:32010L0031
2. https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2003:001:0065:0071:FI:PDF
3. https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2010:153:0013:0035:FI:PDF
4. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN-FI/TXT/?from=FI&uri=CELEX%3A32018L0844
5. https://energy.ec.europa.eu/topics/energy-efficiency/energy-efficient-buildings/energy-performance-buildings-directive_en
6. https://eur-lex.europa.eu/eli/dir/2023/2413/oj
7. https://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-eurostat-news/w/ddn-20240227-2